Avoimen datan hyödyntäminen: Kauppapaikka-analyysiä väestötiedoilla

Jarkko Hänninen.

Mitä on avoin data ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut? Kuka sitä voi hyödyntää?

HRI mukaan ”avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.” Eli sitä voidaan käyttää ilmaiseksi omiin käyttötarkoituksiin vaikkei sitä ole itse alun perin kerännyt. Avoin data on siis ilmaista raaka-ainetta, jota voidaan jalostaa eteenpäin. Suhteellisesti suurimman hyödyn tästä saavat pk-yritykset, joiden resurssit ovat luonnollisesti suurempia yrityksiä rajallisemmat. Seuraavaksi tuon esille keksityn esimerkin avulla miten avointa dataa voidaan ottaa käyttöön päätöksenteon tueksi pienessä vähittäiskaupan yrityksessä.

Mihin perustaa vähittäiskaupan kivijalkaliike pääkaupunkiseudulla?

Lähtökohdat

Kalle Kauppias omistaa vähittäiskauppaa käyvän yrityksen, joka toimii tällä hetkellä kivijalkaliikkeissä Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Verkkokaupan perustamisen lisäksi hän on päättänyt laajentaa toimintaa pääkaupunkiseudulle. Hän haluaa tehdä perusteellisen analyysin tukemaan kauppapaikan valintapäätöstä. Hyvään sijaintiin vaikuttavat monet tekijät, mutta nyt Kalle haluaa tarkastella sijainnin keskeisyyttä potentiaalisten asiakkaiden näkökulmasta. Aikaisempaan kokemukseen perustuen Kalle arvioi, että suurin osa asiakkaista saapuu ostoksille alle 10 kilometrin päästä. Kaupan pitää siis olla mahdollisimman monen kuluttajan lähettyvillä.

Analyyttisenä kaverina Kalle haluaa saada päätöksenteon tueksi väestölukuja, joiden perusteella hän voi vertailla kolmea potentiaalista kauppapaikkasijaintia:

  • Kauppapaikka 1: Vantaa – Tikkurila - Unikkotie
  • Kauppapaikka 2: Espoo - Leppävaara - Leppävaarankatu
  • Kauppapaikka 3: Itä-Helsinki – Itäkeskus - Turunlinnantie

Viime aikoina Kalle on kuullut paljon puhetta avoimen datan hyödyntämisestä liiketoiminnan tukena. Tilastokeskus on hänen onnekseen avannut tietolähteitään, joista hän valitsee kauppapaikan analyysiin kilometrin tarkkuudella olevan väestöruutuaineiston.

Potentiaalisten kauppapaikkojen vertailua: 5 ja 10 km säteellä asuva väestö vuosina 2010 – 2014

Kalle käyttää Qlik Senseä tiedon jalostamiseen ja visualisointiin. Hän vertaa kolmen kauppapaikan lähellä olevaa väestöä vuosina 2010 – 2014.

Nopeasti hän huomaa, että Itäkeskuksen läheisyydessä (kauppapaikka 3) on ollut eniten väestöä 5 kilometrin säteellä vuosina 2010 - 2014.

Hän tekee saman vertailun 10 kilometrin säteellä ja huomaa, että tässä tapauksessa Leppävaaran kauppapaikan läheisyydessä on ollut Itäkeskusta enemmän väestöä.

Suurin syy näyttää olevan siinä, että suuremmalla säteellä Itäkeskuksen ympäristöä täyttää meri eikä asutettava maa-alue.

Näin Kalle saa arvokasta tietoa kauppapaikkojen potentiaalista. Hän arvostaa sitä, ettei valintapäätöstä tarvitse tehdä pelkästään intuitioon perustuen, ja että hänellä on ilmaista avointa dataa hyödynnettävänään. Myös jatkossa Kalle aikoo tarkastella avoimia tietolähteitä, joista hänen yrityksensä voisi hyötyä.

Joko sinä käytät avointa dataa liiketoimintapäätösten tukena?

Oletko miettinyt miten voisit hyödyntää avointa dataa päätöksenteon tukena? Haluatko kokeilla Qlik Senseä? Ota yhteyttä niin mietitään yhdessä.