Analytiikassa huimia mahdollisuuksia myös kaupan alalla

Rami Jahkonen.

Julkisuudessa puhutaan paljon kaupan alan vaikeuksista. Kuitenkin vaikka muutamalla suomalaisella yrityksellä menee huonommin, voimme löytää markkinoilta paljon yrityksiä (sekä ulkomaisia että kotimaisia), jotka menestyvät ja kasvavat laskumarkkinassa. Voiko yksi syy menestymiseen olla yrityksen kyvykkyydessä hyödyntää analytiikkaa liiketoiminnassaan

Näemme eCraftissa yrityksiä eri sektoreilta ja usein analytiikan tarjouspyynnöt koskevat ns. perusraportoinnin kuntoon laittamista. Tähän kategoriaan kuuluvat erilaiset taulukot, staattiset raportit, myynnin seuranta, tuloslaskelmat ja vastaavat. Perusraportointi ei kasvavassa kilpailussa riitä alkuunkaan. Ainakin vähittäiskaupassa ulkomaisten yritysten kyvykkyys ohjata analytiikalla liiketoimintaa näyttäisi olevan tällä hetkellä parempi ja tämä luo haasteita suomalaisille yrityksille.

Havaintoni ulkomaisten vähittäiskaupan alan yritysten analytiikkahaasteista ovatkin varsin erilaiset. Yrityksillä on peruspalikat kunnossa ja nämä ovat olleet jo kymmeniä vuosia. Nyt yritykset etsivät kilpailuetua analytiikan osalta hyvin tarkoilla ratkaisuilla. Olen nähnyt edistyksellisimpien yritysten esimerkiksi analysoivan julkisen datan avulla tulevia kauppapaikkojaan. Mihin uusi kauppa sijoitetaan? Kuinka suuri osa uuden kaupan asiakkaista on todellisuudessa uusia asiakkaita ja ketkä ainoastaan vaihtavat asiointiliikettä? Kaikki tämä analyysi voidaan tehdä yrityksen omalla datalla lisättynä julkisella datalla, esim. matka-ajat ja alueelliset demografiat.

Toinen hyvä esimerkki tarkasta ratkaisusta, jollaista edistykselliset vähittäiskaupan yritykset käyttävät, on väärinkäytösten havainnointi. Väärinkäytökset, kuten muutetut myyntihinnat, ovat poikkeuksia datassa. Qlikin työkalut (QlikView, Qlik Sense) ovat erittäin hyviä havaitsemaan poikkeuksia datassa ja onkin siis varsin luontevaa käyttää Qlikin tuotteita tällaiseen analyysiin. 

Edellä kerrotut esimerkit ovat Qlikin tuotteilla tehtyjä ja jo käytössä maailmalla. Vastaavia havaintoja tein muitakin viime huhtikuussa Qlikin partner -konferenssissa Yhdysvalloissa sekä esityksistä että keskustellessani paikalla olleiden asiantuntijoiden kanssa. Näiden esimerkkien valossa uskallan sanoa, että Suomessa analytiikka tarjoaa yrityksille huimia mahdollisuuksia erityisesti vähittäiskaupassa.

Nyt on hyvä tilaisuus ottaa liiketoimintaan näkemystä ja panostaa analytiikkaan. Tällä tavalla erityisesti vähittäiskaupassa voi saada etua suomalaiseen kilpailuun nähden ja olla valmiimpi koventuvaan ulkomaiseen kilpailuun. Jotta muutos olisi mahdollinen ja analytiikasta saadaan esimerkiksi edellä mainittujen esimerkkien mukaisia hyötyjä, pitää ensisijassa johdon ottaa tämä näkemys ja muuttaa yrityskulttuuri tukemaan analyyttistä päätöksentekoa. Vaikka tunnemme teknologioita ja toimialakohtaisia ratkaisuja, arvokkain apumme yrityksille on juuri tämän muutoksen johtamisessa.