Slushin jälkipuinti: Vuoden 2017 teknologiatrendit

/ Maria Heimonen

Maailman isoin start-upit, kasvuyrittäjät ja sijoittajat yhteen kasaava tech-tapahtuma Slush toimii loistavana indikaattorina ensi vuoden teknologiatrendeistä. Follow the money, kuuluu vanha neuvo. Me ja 17 000 muuta kävijää seurasimme, mihin menestystä tavoittelevat start upit ja sijoittajat ensi vuonna asettavat panoksensa. 

Slush ei ole seminaari. Se on amerikkalaishenkinen matchmaking-tapahtuma. Puheita enemmän trendeistä kertovat sijoittajien kiinnostuksen kohteet ja se, mihin sijoitukset ohjautuvat.

Tapahtumaan osallistui tänä vuonna 2 000 start-uppia ja kasvuyritystä sekä yli tuhat sijoittajaa. Sijoittajille varatulla alueella järjestettiin kahden päivän aikana seitsemän tuhatta tapaamista. 

 

Tältä näyttää kuumin kasvuyrityskenttä juuri nyt: 

 

Kokeilukulttuurissa hyväksytään myös epäonnistuminen
 

Yksi Slushin näkyvistä teemoista oli juhlistaa sitä, kuinka yritykset päätyvät epäonnistumisen kautta voittoon. Kokeilukulttuurista on tulossa valtavirtaa. Eettisys ja arvot ovat myös pinnalla: Koulukiusaamista ehkäisevä sovellus Mightifier voitti Slushin Fukuoka-pitchauskisan pääpalkinnon.
 

Kaikki toimialat ovat jatkossa teknologiatoimialoja
 

Toinen teema oli se, kuinka kaikista toimialoista tulee teknologiatoimialoja.  Sijoittajien mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti ne alat, joissa digitalisaatiota on hyödynnetty tähän asti vain vanhojen prosessien ja rakenteiden tukemisessa, ei todellisissa toimialamurroksissa.

Vuosikymmeniä uinuneet toimialat kohtaavat nyt ensi kertaa disruption, eli muutoksen joka ravistelee alan koko toimintamallia. Sijoittajat ohjaavat pääomia start-upeille, jokta haastavat erityisesti pankki- ja finanssisektorin, autoteollisuus ja liikenteen, sekä maatalouden.

Murroksia näkyy muuallakin: esimerkiksi satelliitteja pystytään nyt tekemään ja ampumaan kiertoradalle tuhat kertaa halvemmalla kuin vain vuosikymmen sitten. Tämä tuo ennen pitkää netin ja kaikki verkkopalvelut myös kaikkein köyhimmille ja kaukaisimmille alueille. Samoin robotiikka on käynyt niin edulliseksi, että se syö manuaalista työtä kaikkialta.
 

Uutena konseptina Deep learning
 

Termi on vielä suhteellisen tuntematon, mutta saattaa olla suurin ja kiinnostavin suuntaus kaikista edellisistä. 

Konsepti on parhaiten  kuvattavissa taulukkona tai matriisina:

·       Yhtenä ulottuvuutena on mikä tahansa toimiala tai osaaminen. Siis aivan mikä tahansa: lääketeollisuus, huonekalusuunnittelu, kielenkääntäminen, maatalous, kaivosala, musiikki, videopelit, sijoittaminen, liikenne, terveyspalvelut, ohjelmistosuunnittelu yms.

·       Toisena ulottuvuutena on keinoäly, simulointi, itseoppivat algoritmit, big data – siis näiden kaikkien yhdistelmä, jonka yhdeksi kattonimeksi näyttää nousevan termi Deep Learning. Tätä konepohjaista, itseohjautuvaa syväoppimista tullaan soveltamaan kaikilla toimialoilla.

 

Kun kaikki alat digitalisoituvat ja kaikki työ perustuu softaan, tulee supernopeasta, konepohjaisesta oppimisesta yksi uusista kilpailueduista. Pelkän optimoinnin sijaan koneet alkavat luoda älykkäästi. Se puolestaan vaatii organisaatiota, jossa deep learning on rakennettu alusta lähtien yrityksen keskeiseksi osaamisalueeksi. Start-upeilla on tässä iso mahdollisuus, sillä niitä ei jarruta menneen maailman kulttuuri ja vanhojen järjestelmien painolasti.