Kuinka kasvatat koneälystä itsellesi apurin

/ Tommi Vilkamo

tommi vilkamo chief data scientist ecraft

Tapahtui näinä päivinä:

”Hei kuvittele nyt itsesi meidän kiireiseksi myyntimieheksi vilkaisemassa kännykkäänsä juuri ennen asiakkaan tapaamista. Vaikka tämä kone nyt kertoisikin pomminvarmasti, että meillä on korkea riski menettää tämä asiakas, ei se oikein riitä. Myyjä tarvitsee eteensä myös selkeät syyt ja selitykset, että miksi riski on korkea, jotta hän tietäisi mitä asialle voi käytännössä tehdä”.

Hymyilytti. Tämä kotimaisen suuryrityksen edustaja oli täysin oikeassa. Olimme juuri käyneet myyntijohdon kanssa läpi muodikkailla koneoppimismenetelmillä kehitetyn ennustusmallin tulokset, ja listanneet yhtiön asiakkaat joiden kohdalla kone ennusti myynnin putoavan rajusti lähikuukausien aikana.

Tiesin kyllä että dilemma oli ratkaistavissa, mutta samalla se oli yksi ydinkysymyksistä joita koneälyn arkipäiväistyminen tuo työpaikoilla vastaan. Toinen kysymys liittyy epävarmuuteen: viekö kone työpaikkani, vai voinko saada sillä parempaa tulosta aikaiseksi? Kysymyksiä on monia, mutta useimmiten epävarmuus ja väärinkäsitykset hälvenevät käytännön työn myötä.

Tyypillisimmät koneälyn sovelluskohteet suomalaisissa yrityksissä ovat hyvinkin arkisia: dynaamista hinnoittelua, asiakaspoistuman ennakointia ja markkinoinnin kohdentamista. Ennakoivaa huoltoa, parempaa resurssisuunnittelua ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Hankintojen tehostamista, ostolaskujen luokittelua ja raaka-aineiden laadun arviointia. Oikeastaan kaikki yritysten ydintoiminnot joissa dataa kertyy ja jotka ovat liiketoiminnalle merkityksellisiä, pystyvät hyötymään koneälyn murroksesta.

On totta että kone voidaan opettaa myös korvaamaan moni rutiinityö, ja siksi esimerkiksi 3.5 miljoonaa amerikkalaista rekkamiestä on huolissaan. Tällä kertaa tietenkin ilmiö toistuu myös valkokaulusaloilla, ja myös rutiinitöihin erikoistuneet juristit, radiologit ja jopa pokeriammattilaiset pohtivat mitä tulevaisuus oikein tuo tullessaan.

Asiantuntijat tyynnyttelevät huolia tiedolla, että läpi maailmanhistorian tällaisissa murroksissa hävinneiden töiden ja yritysten tilalle syntyy aina uusia, parempia töitä. Siirtymävaihe voi olla kuitenkin monille kivulias. Siksi on itse kullekin eduksi mitä paremmin oppii tekemään yhteistyötä – ja parempaa liiketoimintaa – koneen avustamana, eikä kilpaillen konetta vastaan.

Tässä onkin tarinamme valopilkku, sillä tähän mennessä lähes jokaisessa hankkeessamme koneen ja ihmisen yhdistelmä on tuottanut parhaan lopputuloksen. Ei kone yksin, eikä ihminen yksin, kuten monet ovat jo käytännössä oppineet. Kone kyllä pystyy laskemaan näkemänsä datan perusteella vastauksen lähes mihin tahansa kysymykseen, mutta jotain jää aina puuttumaan, oli se sitten intuitiota, empatiaa, visionäärisyyttä tai asiakkaan ymmärrystä.

Siihen on syynsä, että Spock ei ole tähtilaivan kapteeni, vaan hänen oikea käsi. Koneäly ei myöskään ole juristi, radiologi, kiinteistövälittäjä, hankintapäällikkö, myyjä tai virkamies, mutta erinomainen oikea käsi jokaiselle meistä joka haluaa saada työssään tai yrityksessään parempaa tulosta aikaiseksi. Kun vain osaat esittää oikean kysymyksen, vastauksen tarkkuus ja hyödyllisyys saattavat yllättää.

Missä itse näet parhaat käytännön mahdollisuudet hyödyntää koneälyä ja analytiikkaa liiketoiminnassasi?

Koska luit artikkelin tähän asti, saatat haluta tulla mukaan Analytiikka ja Koneäly -työpajaamme 31.8.2017 osana Tivin liiketoimintajohdolle suunnattua Data Driven Business –tapahtumaa. Ilmoittaudu tapahtumaan täällä. Tapahtuma on kohdeyleisölle maksuton, mutta jos et ole saanut kutsuvieraskoodia, viisi nopeinta vastaajaa saa sen ilmaiseksi ottamalla yhteyttä artikkelin kirjoittajaan Tommi.Vilkamo@ecraft.com.