Muuttaako lohkoketjuteknologia liiketoimintaasi?

/ Tero Tapanainen

Lohkoketjuteknologia eli blockchain muuttaa käytäntöjä kaikkialla. Toimitusketjuista tulee läpinäkyvämpiä ja älykkäämpiä. Mitä muutos voisi tarkoittaa sinun toimialallasi?

Lohkoketju mahdollistaa tiedon varman, väärentämättömän ja täydellisesti jäljitettävän säilymisen ilman keskitettyä palvelinta tai “luotettua” tahoa.

Lohkoketjun avulla periaatteessa mikä tahansa tieto voidaan kirjata lohkoihin (tietokantaan) ja hajauttaa verkkoon kytketyille koneille, jotka kaikki säilyttävät täydellisen ja peukaloimattoman tiedon ja historiatiedon. Ketjun osat liitetään toisiinsa algoritmilla, joka vahvistaa ja varmistaa tiedon oikeellisuuden.

Ensimmäiset sovellukset olivat virtuaalivaluuttoja, kuten Bitcoin. Itse teknologia irtosi kuitenkin nopeasti omaksi osa-alueekseen, jota on hyödynnetty puhtaiden finanssisovellusten (osakevälitys, pörssikauppojen clearing, omistusrekisterit) lisäksi mm. vuokraustoiminnassa, nettikaupassa, vertaisverkoissa ja logistiikassa.

 

Lohkoketjuteknologia vuonna 2017

Lohkoketjuteknologia luonnollisesti kiinnostaa fintec-yrityksiä, sillä reaaliaikaisen datan siirtäminen turvallisesti luo finanssialalle uusia mahdollisuuksia. Myös pankit ovat kiinnostuneita lohkoketjuteknologian potentiaalista. Accenturen teettämän selvityksen mukaan yli 90 % pohjoisamerikkalaisista ja eurooppalaisista pankeista tutkivat lohkoteknologian hyödyntämistä omassa toiminnassaan. 

Fintech ei ole kuitenkaan ainut ala, jossa lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää. Blockchainia on myös käytetty tuotteiden alkuperän tunnistamiseen ja tätä hyödyntää esimerkiksi brittiläinen yritys Everledger. Yritys on rekisteröinyt hajautettuun tietokantaan yli miljoona timanttia, joiden älykkäiden sertifikaattien myötä voidaan todentaa timanttien alkuperä ja omistajuus. Yritys käyttää timanttien identifioimiseen neljääkymmentä eri tekijää, joita on muun muassa väri, leikkaus, kirkkaus sekä paino ja painoa. Sertifikaateista käy myös ilmi timantin laatu, jolloin kauppias ei voi myydä timanttia arvokkaampana kuin mitä se todellisuudessa on. 

Everledgerin palvelu on todellisuudessa digitaalinen sormenjälki, jota voidaan käytännössä hyödyntää mihin tahansa tuotteille. Yritys suunnitteleekin laajentavansa lohkoketjuteknologiaa kellojen, korujen ja taiteen todentamiseen.

 

Lohkoketjuteknologia ja IoT

Verkossa keskustelevien laitteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti muutamassa vuodessa. Nousun voidaan vielä odottaa jatkuvan, sillä uusimpien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä verkkoon kytkettyjä laitteiden määrä ylittää 50 miljardin rajapyykin. Asiantuntijoiden huolenaiheeksi on noussut laiteiden tietoturva, sillä verkkorikolliset ovat jo nyt hyödyntäneet IoT-laitteita hyökkäyksissään. Kohteena ovat olleet suuryritykset, joiden verkkoon kytkettyihin laitteisiin rikolliset ovat onnistuneet kylvämään tuhoa levittäviä haittaohjelmia. 

Lohkoketjuteknologialla voidaan kuitenkin lisätä IoT-laitteiden turvallisuutta, jotta rikolliset eivät pääsisi arkaluontoiseen tietoon käsiksi. Hajautetulla tietokannalla voidaan estää man-in-the-middle (MittM) hyökkäykset ja varmistaa, että laitteiden lähettämät käskyt ja viestit tulevat luotettavalta taholta. Lohkoketju perustuu p2p-verifioimiseen eli yhdellä saastuneella laitteella ei voida murtautua tietokantaan sisään. Keskitetty palvelin on puolestaan haavoittuvaisempi ratkaisu, sillä data on tallessa yhdellä palvelimella. 

Esineiden internetillä on myös muita tarpeita, joita perinteinen palvelinratkaisu ei pysty tyydyttämään. Laitteiden väliset transaktiot kasvavat laitteiden älykkyyden mukaan, jolloin keskitetyn palvelimen kautta hoituva tiedonsiirto ei pysy teknologian perässä, jos tavoitteena on luoda saumaton ja reaaliaikainen ekosysteemi. Haasteena on kuitenkin saada suurimmat laitevalmistajat sekä sidosryhmät sitoutumaan saman teknologian alle. Ideaalimaailmassa eri yritysten palvelut integroituvat yhteen, jolloin esimeriksi palveluiden toimitus ja veloitus voisi tapahtua automaattisesti ilman tarpeettomia välikäsiä. 

 

Kuinka voin hyödyntää lohkoketjuteknologiaa liiketoiminnassani? 

PWC:n  selvityksen mukaan yritykset investoivat 1,4 miljardia dollaria lohkoketjuteknologiaan vuonna 2016. Välikäsien poistaminen houkuttelee muitakin kuin fintech-yrityksiä, sillä lohkoketjuprojektit liittyvät muun muassa älysopimusten tai logistiikan sovellutuksiin. Alla on listattu esimerkkejä, mihin lohkoketjuteknologiaa voidaan soveltaa.

Esimerkkejä lohkoketjuteknologian sovelluksista

  • Täydellinen tietojen jäljitettävyys ja todennettavuus ilman kalliita järjestelmiä tai luotettuna tahona toimivan organisaation vaatimia välityspalkkioita tai valvontaa.
  • Salamannopea tapa varmistaa toisen osapuolen esittämät tiedot ja niiden luotettavuus. Esimerkiksi teollisuuden omavalvontajärjestelmät saavat tästä valtavan luotettavuusruiskeen.
  • Älykkäät sopimukset, jotka valvovat itse toteutumistaan ja varmentavat itsensä automaattisesti, turvallisesti ja hajautetusti.
  • Toisilleen täysin tuntemattomien osapuolten luottamukselliset transaktiot, jotka varmentavat itsensä ilman keskitettyä valvontaa.
  • Tuotteiden automaattinen jäljitettävyys, jonka muodostamaa logistiikkahistoriaa ei pysty peukaloimaan jälkikäteen ja joka ei voi kadota jonkin tahon konkurssiin tai jonkun sulkiessa palvelimensa.
  • Laitteiden väliset sopimukset. Laitteet voivat tehdä transaktioita keskenään turvallisesti ja läpinäkyvästi.
  • Logistiikassa kulkevien tieto- tai tavaravirtojen älykäs reititys niin, että kuljetettavat yksiköt reagoivat älykkäästi muuttuviin olosuhteisiin kesken matkan.
  • Maksuvälityksen välikäsien poistuminen kokonaan tai osittain.
  • Sähköinen äänestys, jonka tulosta on mahdoton vääristää.  
  • Sähköinen henkilökohtainen terveystietokooste, joka automaattisesti tallentaa oman käyttöhistoriansa kaikissa niissä palveluissa, joissa tietoa käytetään. Voisimme jakaa käyttöoikeuksia ja toisaalta milloin tahansa tietää, kuka käytti tietoa ja mihin ja näin varmistua siitä, että väärinkäytöksistä jää aina kiinni.

 

Tilanne vaikuttaa samalta kuin netin syntyessä. Alussa sovelluskohteita on rajattu määrä mutta yleistyminen tapahtuu valtavaa vauhtia. 

Olennaista on, että lohkoketju muuttaa kaikkien ajattelutapaa. Kyse ei siis ole yksittäisestä sovelluksesta, joka olisi juuri sinun toimialallasi tärkeä. Asia on paljon laajempi: tämä teknologia muuttaa ensin ajattelua ja sitten toimintaprosesseja kaikkialla – aivan samalla tavalla kuin Internet aikoinaan teki.