AI ei ole hypeä: Viisi syytä, miksi tekoäly muuttaa liiketoimintaasi

/ Tero Tapanainen

Tekoäly (AI) on kuuma puheenaihe, koska se on jo täällä. Kehitysvauhti on yhtä nopeaa kuin mobiililaitteiden ja -sovellusten leviäminen. Samaan tapaan AI on pian osa kaikkien arkea ja työtä.

Tekoäly on arkea.

Jos ajat tarkkaavaisesti Espoon Länsiväylää, näet jo nyt, kuinka muutamat Teslakuskit päästävät ratista irti. Siri ja Amazon Echo tulkitsevat ja päättelevät komentojesi tarkoituksen ja Googlen hakurobotti ehdottaa hakemaasi asiaa jo muutaman kirjaimen perusteella. Netflix suosittelee sinulle sarjoja sekä analysoi katsomasi ja päättää, mitä tuotantoja seuraavaksi rahoitetaan. 

Palvelimet puolestaan pyörivät palvelinsalissa, jossa tekoäly oppii ja optimoi työkuormaa. Kenttähuolto taasen on kytketty järjestelmään, joka optimoi ajoreittejä ja oppii kunkin kuskin ajotavat sekä kuhunkin vikatyyppiin kuluvan ajankäytön. Watson seuloo oire- sekä potilasdataa ja osuu diagnooseissaan jo samaan tarkkuuteen kuin lääkärit.

“Tekoälyn vuosi”, otsikoi tammikuun alkajaisiksi TiVi:n pääkirjoituksessa (TiVi 1/2017) päätoimittaja Mikko Torikka.  Hän jatkoi: “Kaikille tekoäly ei ja koneoppiminen eivät vielä sovi. Yrityksen pitää olla rittävän kehittynyt digitaalisissa taidoissaan.”

“Älä usko tekoälyhypeen”, oli puolestaan Talouselämä-lehden (TE 28/2017) toimittaja Teemu Laitilan elokuisen jutun otsikko. 

Seuraavassa viisi syytä, miksi tekoäly ei suinkaan ole hypeä.

1. AI leviää samalla salamavauhdilla kuin mobiili

Itse asiassa älypuhelimet tarjoavat useille meistä ensimmäisen kosketuksen koneälyyn jo lähimmän parin vuoden kuluessa. Siitä pitää huolen kasvava laiteteho, nopea sovelluskehitys ja se, että jo nyt 80 % suomalaisista käyttää mobiililaajakaistaa. Äly ohjataan pilvestä ja sen rajattomista laskentaresursseista jokaisen taskuun. 

Meillä on kaikilla vuonna 2020 käytössämme aktiivista koneälyä sekä työpaikalla että yksityiselämässä. Sitä on yhtä mahdoton vastustaa kuin älypuhelimien ja appien leviämistä jokaisen käyttöön viimeisen 10 vuoden aikana. 


2. Isot toimijat panostavat hurjasti resursseja

Microsoft ilmoitti juuri, että se ei enää noudata “Mobile-first” -johtoajatusta, vaan nyt yhtiö haluaa olla “AI-first”. Saman strategisen päätöksen on tehnyt myös Google, joka on pääjohtajaansa Sundar Pichain mukaan siirtynyt AI-first -maailmaan. 

Kaikki teknologiajätit – Apple, Alphabet/Google, Facebook, Microsoft, IBM, Amazon – ostavat kiihtyvällä tahdilla AI-startuppeja ja ohjaavat miljardeja dollareita kehitystyöhön. Samaa tekevät siruvalmistajat, kuten Intel, AMD ja NVIDIA. Pelissä ovat mukana myös Samsung sekä joukko isoja kiinalaisia toimijoita. 

Kasvua ruokkivat myös pääomasijoittajat, jotka kahmivat tekoälyn ympärillä toimivia startuppeja portfolioonsa. Itse asiassa kaikki ovat mukana; olipa kyseessä ohjelmistoteollisuus, autonvalmistajat, teknologiafirmat, finassisektori tai maailman surimmat teolliset toimijat. 

Kaikki etsivät tekoälystä kilpailuetua.


3. Dataa on tarpeeksi ja sitä saa halvalla lisää

Tekoäly rakastaa dataa ja nyt datan kerääminen on helpompaa ja halvempaa kuin koskaan historiassa. Sitä saa käyttäjiltä, kumppaneilta, kolmansilta osapuolilta, sovelluksista, ohjelmistoista, laitteista ja kaikkeen kytketyistä sensoreista.

Erityisen tärkeää tämä on koneoppimisen (machine learning) kannalta. Tämä AI:n kuumin osa-alue perustuu järjestelmiin, jotka oppivat – ja joita voidaan opettaa – datan avulla. Positiivinen kierre syntyy, kun yhä fiksummat oppivat järjestelmät saavat yhä enemmän dataa iteratiivisen, itse itseään parantavan oppimisprosessin pohjaksi.


4. Perus-AI:n hinta romahtaa

Hintaa ei aja alas pelkkä prosessisoritehon jatkuva kasvu. Hinnat romahduttaa hyperkilpailu AI-alustojen kehittäjien kesken. Niiden tavoitteena on luoda suosittuja alustaratkaisuja ja houkutella parhaat sovelluskehittäjät mukaan. Siksi esimerkiksi IBM Watsonin saa kokeilukäyttöön jo muutaman kymmenen euron kuukausihinnalla.

Sovelluskilpailussa kaikilla isoilla toimijoilla on puolestaan kannuste hankkia mahdollisimman suuri, mielellään satojen miljoonien käyttäjien joukko. Tämä tapahtuu tietysti laskemalla käytön kynnys kustannusten suhteen mahdollisimman alas. Siksi esimerkiksi Apple ja Google paketoivat yhä enemmän tekoälyä ilmaissovelluksiinsa.


5. Tekoälystä tulee oikeasti älykästä

Ihmisen kaltaisesta tietoisuudesta ollaan toki kaukana. Silti monet työtehtävät eivät sitä edes edellytä, vaan perustuvat rajatun tilanteen ja toimintavaihtoehtojen käyttöön. 

Ihmisäly ei korvaudu, mutta hieman laveammin määritelty, algoritmipohjainen tekoäly kehittyy erittäin nopeasti. Se saa rinnalleen koneoppimisen. Lisätukea tulee koneellisesta puheen- ja tekstintunnistamisesta sekä hahmontunnistuksesta.

Yhdessä nämä kaikki tuovat rajattuihin kohteisiin älykästä, tilanteeseen sopeutuvaa ja oppivaa toimintaa. Se tapahtuu nopeammin kuin uskotkaan.