Mitä on low-code ja kuka sitä tarvitsee?

/ Tero Tapanainen

Uusien sovellusten kehitystä nopeasti ja hyvin vähällä koodaamisella. Low-code lupaa paljon ja on hyvä ehdokas vuoden muotitermiksi. Mistä on kyse?

Low-codessa (kutsutaan myös no-codeksi) on kaikki ainekset uudeksi muoti-ilmiöksi. TiVi-lehti nosti sen uusimman numeronsa isoimmaksi jutuksi ja low code alustoja kehittävät yhtiöt kasvavat kohisten.

Perusajatus on yksinkertainen. Ensin erilaiset ketterät (agile) kehitysmenetelmät lupasivat vauhdittaa työn tekemisen prosessia. Nyt low-code työkalut lupaavat vauhdittaa itse koodaamistyötä.

Low-code työkalut poistavat valtaosan koodin käsin kirjoittamisesta ja korvaavat sen graafisen käyttöliittymän kautta tapahtuvalla valmiiden elementtien ja toimintalogiikoiden yhdistelyllä. 

Kuulostaa hyvältä! Työkalu tuottaa koodin ohjelmoijan puolesta. Koodausta on vähän tai joissakin tapauksissa ei juuri lainkaan.

Pikaopas low code maailmaan:

Toimiiko low-code oikeasti?

Kyllä. Low-code toimii oikeanlaisissa hankkeissa hyvin. Kyseessä on nimittäin pitkä kehityskulku, ei uusi keksintö. Jo vuosikymmeniä ohjelmistokehityksessä on pyritty helpottamaan koodaajan työtä. 

Nyt työkalut ovat saavuttaneet sellaisen kypsyyden, että uusi termi on perusteltu ja sopii kuvaamaan asian ydintä: nopea, helppo tapa luoda uusia sovelluksia desktop- ja mobiilimaailmaan mahdollisimman vähällä koodin kirjoittamisella.

Tuhannet yritykset käyttävät low-code työkaluja. Ne sopivat sekä organisaation sisäiseen tee-se-itse-käyttöön että sovelluskehittäjien ja konsulttien työkaluksi. 

Kuinka hyödyt?

Kehitystyö nopeutuu. Sen seurauksena päästään testaamaan aiemmin ja käyttäjäpalautekin saadaan nopeammin. Tämä puolestaan tuo kyvyn reagoida nopeammin toimintaympäristön ja asiakasvaatimusten muutoksiin.

Kustannustehokkuus kasvaa, koska tarvittavien työtuntien määrä per sovellus laskee. Yksi johdannaisseuraus on, että jotkin sellaiset kehityshankkeet, joita ei aiemmin kustannussyistä voitu tehdä – esimerkiksi räätälöinti eri käyttäjäryhmille tai sovelluksen rakentaminen hyvin pienelle käyttäjäporukalle – tulevatkin mahdollisiksi.

Parhaimmillaan low-code tuo myös helpotusta osaajapulaan, kun alemman osaamistason ihmiset ja uudet juniorikehittäjät saadaan nopeammin tuottaviksi ja tuotettu koodi on tasalaatuista.

Low-code saattaa muuttaa jopa toimintakulttuuria, kun pilotointi on nopeampaa ja edullisempaa tai erilaisiin tarpeisiin voidaan nykyistä tehokkaammin laatia omat sovellukset. Low-codessa saattaa olla yksi avain paljon kuulutettuun kokeilukulttuuriin ja startup-henkiseen nopealiikkeisyyteen.

Millaisia low-code työkalut ovat?

Käsitteenä low-codella on sumeat reunat. Monenlaiset ratkaisut voi laittaa tämän kattokäsitteen alle; koko sanakin on vasta vakiintumassa. Low-code työkaluja erilaisin toteutuksin ja painotuksin tarjoavat mm. TrackVia, Appian, Quick Base, Mendix, Zoho Creator ja Outsystems. Samaan nippuun kuuluu myös Salesforce, Googlen App Maker ja Microsoftin PowerApps.

Työtä tehdään graafisessa käyttöliittymässä, jossa erilaisten vuokaavioiden ja toisiinsa kytkeytyvien elementtien avulla rakennetaan sovelluksen toimintalogiikka. Low-code moottori tuottaa koodin taustalla. Koodia voi katsoa ja muokata, mutta sen voi pitää myös kokonaan piilossa. Hyvän kuvan symbolien yhteen liittämiseen perustuvasta työskentelytavasta saa katsomalla vaikkapa tämän parin minuutin mittaisen OutSystemsin demovideon.


Kenelle low-code sopii?

Hyviä käyttökohteita ovat mm. sisäisten kehitystiimien hankkeet, joissa pitää luoda jotakin uutta. Parasta on, jos sovelluksen ominaisuuksien määrä on rajattu. 

Toisin sanoen on eduksi, jos tarvittavan sovelluksen monimutkaisuusaste ei ole suuri, mutta tekemisen volyymiä on paljon. Maailma on täynnä organisaatioita ja työvaiheita, joissa on paljon juuri tällaista perustason digitalisointia tekemättä. Low-code on tähän oiva työkalu.

Mitkä ovat rajoitukset?

Low-coden ei ole tarkoitus korvata kaikkea perinteistä sovelluskehitystyötä. Sitä ei myöskään kannata käyttää sellaisten laajojen järjestelmien luomiseen, joita varten on jo valmiit softapaketit olemassa.

Vaativampi koodaustyö, kuten esimerkiksi olemassaolevien, toisiinsa kytkettyjen ja omaa räätälöintiä sisältävien legacy-järjestelmien kehittäminen, ei kuulu low-coden käyttökohteisiin. Low-codea on helpointa toteuttaa uusissa sovelluksissa, jotka tuovat ja vievät suhteellisen yksinkertaista tietoa muihin järjestelmiin.

Kaikkine lupauksineen low-code voi olla myös sudenkuoppa nopeasta digitalisaatiosta haaveileville organisaatioille. Tarkoitushan ei ole vain viedä nykyisiä prosesseja digitaalisiksi, vaan uudistaa itse prosessit. Low-codenkaan tarkoitus ei ole tehdä paperilomakeesta nettilomake, vaan miettiä, miten työtehtäviä voisi sujuvoittaa ja tehdä käyttäjä- ja asiakaslähtöisemmiksi. 

Kirjoitamme low codesta lisää tulevissa postauksissamme! Käymme läpi low-coden käyttökohteita ja otollisimpia paikkoja aloittaa sen kokeilu.