Huomisen liiketoiminta tänään

/ Jari Laakkonen

Pitäisikö kaikkien keksiä uusi liiketoiminta tai muuttaa vanhat liiketoimintamallit? Kyllä ja ei. Minusta huomisen liiketoiminta tänään tarkoittaa kykyä ja halua nähdä mihin oma liiketoiminta on menossa ja tahtotilaa tarvittaessa muuttaa tulevaisuutta eli omaa tekemistä, jotta haluttuun tavoitteeseen päästään.

Mistä mainitsemani halu, kyky ja tahtotila muodostuvat? Minusta kolme keskeistä tekijää ovat: kokeilukulttuuri, datanlukutaito ja –kulttuuri sekä oman liiketoiminnan ymmärrys ja yhteinen tahtotila.

Kokeilun kulttuuri

Kehittämisessä korostuu epävarmuus lopputuloksesta. Aloittaessa ei olla aivan varmoja mihin päädytään. Tekemissämme tutkimuksissa erityisesti koneälyhankkeiden osalta vastaajat ovat korostaneet kokeilukulttuuria onnistumisen mahdollistajana. Uskalletaan kokeilla, ei pelätä epäonnistumista, vaan niistäkin voi oppia.

Eräs asiakkaamme toimitusjohtaja sanoikin minulle, että yksi suurimmista opeista koneälyhankkeissa heille on ollut myös epäonnistumiset, he huomasivat, että markkina ei toimikaan niin kuin he olivat kuvitelleet. Data osoitti heille, että olettamukset olivat siltä osin olleet pielessä ja ajattelua ja toimintaa kannattaa muuttaa. Mutta, tottakai suurimmat hyödyt heille tulivat onnistuneista, kohtuullisen pienistäkin uusista löydöistä ja uudesta tiedosta. Tänään he voivat ennustaa omaa liikevaihtoaan varsin tarkasti useamman kuukauden eteenpäin ja tehdä korjaavia taktisia toimenpiteitä tavoitteeseen pääsemiseksi. Lyhyen aikavälin operatiivisen näkemyksen lisäksi he luotaavat koko markkinan ja hinnoittelun kehitystä, ymmärtäen omasta liiketoiminnastaan ja kehityssuunnasta varmasti enemmän kuin kilpailijansa. Joku voisi puhua jopa epäreilusta kilpailuedusta. 

Datanlukutaito ja -kulttuuri

Olen usein puhunut ja kirjoittanut tiedolla johtamisesta ja johdon yhteisen näkemyksen tarpeellisuudesta tiedolla johtamiseen. Jotta yritys voisi aidosti olla tiedon avulla uutta liiketoimintaa etsivä ja vanhaa uudistava, tarvitaan yhteinen datan lukua ja taitoa tukeva kulttuuri eli tekeminen (data literacy culture).

Uusi ismikö, uusi konsulttien jargon. Ei. Datanlukutaito tarkoittaa kykyä lukea, tulkita, keskustella, ymmärtää ja analysoida tietoa eli ei uutta ismiä, vaan ajattelua ja tekemistä. Monet, minä mukaan lukien, ovat syyllistyneet ajatukseen, että kunhan data on yhdistelty, siivottu ja esitetty hyvin, niin tiedolla johtaminen on hoidettu. Itse asiassa, silloin Tiedolla Johtaminen vasta alkaa, mitä ihmiset oppivat, ymmärtävät, keskustelevat ja luovat uutta tiedon pohjalta, on aitoa tiedolla johtamista.

Olennaista on, että datanlukukulttuuri ei synny itsestään, vaan siitä pitää huolehtia ja aktiivisesti tuoda esille, todentaa ja elää, niin kuin kulttuuria yleensäkin. Johdon äärimmäisen tärkeä tehtävä on mahdollistaa kasvavan tiedon keskellä tiedon käyttämisen kulttuuri ja tekeminen, joka ei tarkoita pelkästään BI-ratkaisuja, vaan kaikkea organisaation tekemistä. Missä voisimme käyttää tietoa hyväksi, muokata vanhaa uskomustamme ja tekemistämme, miten vastaamme muuttuvaan ympäristöön. Miten tuemme työntekijöidemme mahdollisuutta hyödyntää tietoa ja tehdä analyyseja ja muokata tekemistä tarpeen mukaan.

Kysymys on myös muutosjohtamisesta ja sen tarpeellisuuden ymmärtämisestä. Datanlukutaito ei ole vain organisaation mahdollisten data-analyytikkojen rajoitettu huvi ja vastuu, vaan kyky käyttää tietoa laajasti hyväksi omassa työssään on kaikkien oikeus ja samalla vastuulla. Perinteiset roolit ns. datan analysoijista ja analyysien käyttäjistä hämärtyvät väistämättä. Olennaista tietoa eri rooleissa oleville ihmiselle, vaikkapa oikean hinnoittelun päättämisestä asiakkaalle, ei voi ulkoistaa data-analyytikolle. Mutta, mutta oikean hinnoittelun mahdollistava hinnoittelukone, joka ottaa huomioon markkinatilanteen ja tavoiteasetannan mukaisen optimoinnin, voi merkittävästi auttaa asiantuntijaa. Kyse on siis datan käytön ja analysoinnin ymmärtämisestä ja hyödyntämistä.

Oman liiketoiminnan ymmärrys ja yhteinen tahtotila

Kolmas osa-alue, jota edellytetään, että yhtiö voisi aidosti tavoitella huomisen liiketoimintaa tänään, on aito oman liiketoiminnan ymmärtäminen. Aika naivi ja typeräkin väite, eikös kaikki ymmärrä omaa liiketoimintaansa. No valitettavasti ei, tasaisella ja suorahkolla tiellä selviää, vaikka kyseessä olisi alamäki eli vaikeat ajat, mutta kun pitäisi päästä selkeästi kovempaa ja hakea uusia keinoja kasvaa, tarvitaan aitoa ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka liiketoimintaan vaikuttavat.

Miksi? Jollet ymmärrä tekijöitä, jotka vaikuttavat, et voi muuttaa, hyödyntää tai vaikuttaa niihin. Palataan siis peruskysymysten äärelle. Mistä liiketoiminnassamme on kysymys ja mihin olemme menossa, mikä on meidän visio? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja kuinka voimme vaikuttaa niihin? Tätä kautta meille kirkastuu kysymykset mihin haemme vastauksia menestyäksemme paremmin. Ei vain prosessien muokkaamista ja tehostamista uudella pistejärjestelmällä, vaan kokonaisuuden ymmärrys. Mitä meidän tuleekaan saada aikaiseksi, mitkä siihen vaikuttavat ja mitä tietoa tarvitsemme. 

Onko meidän toimintamme aidosti projektiliiketoimintaa ja mitkä tekijät silloin korostuvat. Hankimmeko siis projektiohjaus-, crm-, erp-, talous- ja BI-ratkaisut vai voimmeko yksinkertaistaa ja huolehtia suurimmasta osasta tarpeita hyvällä suunnittelujärjestelmällä, jolla voimme tehdä myös resurssisuunnittelun. Ajatus on villi, mutta juuri siitä on kysymys. Kun mietimme liiketoiminnan ohjaamista ja analysointia, niin ei automaattisesti hankita kaikkia eri järjestelmiä eri siiloihin, vaan mietitään, mitä meidän tulee saada aikaan ja mitä silloin korostuu.

Niin data- kuin organisaatiosiilojen ylittäminen onnistuu vain jos yrityksen johdolla on yhteinen, ei välttämättä vain yksi tai yksimielinen, näkemys mistä toiminnassa on kysymys ja mitä sen johtamisen järjestelmiltä ja tiedolta edellyttää. Erään asiakkaamme budjetoinnin ja ennustamisen slogan on minusta erityisen rohkea ja rohkaiseva: ”Purpose of forecasting: to anticipate the future in order to change it”. Voit olla varma, että heillä ennustamista ei tehdä muodon vuoksi, vaan jokainen osallistuu oman roolinsa mukaan ja haluaa, että heillä on varmasti paras mahdollinen tieto käytössä. Upea esimerkki kulttuurin ja tekniikan yhdistämisestä aidoksi tekemiseksi. 

Uskallus tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin

duckroad.JPG

Kehittäminen on helposti polkumaista: tehdään kehityshanke, jolla vähän poiketaan aikaisemmasta ajattelusta ja tekemisestä, mutta joka kuitenkin on kiinteästi osana vanhaa, kiinni vanhassa pääpolussa. Huomisen tavoittelu tänään edellyttää rohkeutta ottaa myös loikkia pois vanhasta, haastaa omia näkemyksiä, ajatella uudella tavalla ja kokeilla uutta.

Konkreettisia esimerkkejä tehdyistä muutoshankkeista ja uudesta ajattelusta kuulet tapahtumassamme eCraft Future Business Day.
 

Blogi on julkaistu Kauppalehdessä 24.4.2018