Konenäkö saapuu kaikille toimialoille: Paljon hyötyjä ja yksi kysymysmerkki

/ Tero Tapanainen

Konenäkö.jpg


Konenäköön perustuva tunnistus, laaduntarkkailu, analysointi ja ohjaus on kohta perustoimintaa. Jo nyt konenäköä käytetään kaikilla toimialoilla ja kasvutrendi on kova. Mitkä ovat hyödyt ja haasteet?
 

Konenäkö (machine vision tai computer vision) oli perinteisesti teollisuuden juttu. Kameroiden ja analysointiohjelmistojen avulla lajiteltiin piikiekot tai analysoitiin sisältääkö palautuspullo vierasesineitä tai halkeamia. Nyt käyttökohteet ovat levinneet kaikkialle.
 

Konenäkö on nopea, se näkee mitä ihmissilmä ei kykene näkemään, se yhdistyy analytiikkaan, se varmistaa laadun ja tarvittaessa laukaisee kriittisen toiminnon ihmistä nopeammin.


Lukemattomia käyttökohteita teollisuudessa
 

Konenäkö on nopea, se näkee mitä ihmissilmä ei kykene näkemään, se yhdistyy analytiikkaan, se varmistaa laadun ja tarvittaessa laukaisee kriittisen toiminnon ihmistä nopeammin.

Kaikki valmistavan teollisuuden alat käyttävät konenäköä, olipa kyse mikropiirien, aurinkopaneelien, linssien, kulutuselektroniikan, lääkkeiden, elintarvikkeiden tai autojen valmistuksesta.

Perinteisiä käyttökohteita teollisuudessa ovat valmistettavien tuotteiden laaduntarkkailu, lajittelu ja raaka-aineiden laaduntarkkailu.

Konenäkö valtaa alaa myös maa- ja metsätaloudessa. Peltojen ja metsien kasvuntarkkailu, tuotantoeläinten tarkkailu, tuholaistarkkailu, laadunvarmistus jalostusvaiheessa ja prosessiohjaus ovat jo kaikki käytössä. 

Logistiikassa konenäkö tunnistaa kirjeiden osoitteet, lukee pakkaustekstit, mittaa ja reitittää paketit eri linjoille, ohjaa vaunuja pimeässä varastossa ja toimii turvallisuuden varmistajana.


Konenäkö tuotteen tai palvelun ominaisuutena
 

Konenäön ominaisuuksia lisätään itse tuotteisiin ja palveluihin. Uusia konenäön toiminta-alueita ovat kuluttajatuotteet ja kotikäyttö.

Kodin hälytysjärjestelmät ja automaattilukitus – tai autojen ajonesto – saadaan toimimaan kasvojentunnistuksella. Omat ihmiset päästetään sisään, muita ei.

Laitteemme toimivat eleohjauksella. Kohta pelkkä käden heilautus tai sormilla muodostettu merkki riittää viihdekeskukselle, televisiolle, tietokoneelle, auton ohjauspaneelille, hissille, työpaikkaruokalan kassalle, neukkarin valaistukselle ja tuhannelle muulle käyttökohteelle. Painonapit ja näppäimet jäävät, mutta niiden käyttö vähenee.

Viihdekäytössä erilaiset lisätyn todellisuuden (VR/AR) ratkaisut arkipäiväistyvät konenäön myötä. Samoin työpaikoilla, jossa lisätty todellisuus perustuu kameran kuvaamaan ja analysoimaan 3D-tilannekuvaan, johon lisätään tietoa joko ruudulle, silmikkoon, kevyisiin laseihin ja tulevaisuudessa myös tavanomaisiin silmälaiseihin.

Konenäkö tulee myös kännykkääsi. Jo nyt erilaiset sovellukset pystyvät analysoimaan kännykän kameran tuottamasta kuvasta asioita ihmissilmää tarkemmin tai jopa asiantuntijaa luotettavammin.

Jokaisen kännykässä tulee seuraavina vuosina olemaan erilaisiin sovelluksiin sulautettuja konenäön ominaisuuksia.
 

Konenäön perusdilemmat ovat nämä: Mitä tietoa konenäkö saa kenestäkin analysoida? Mihin tietoa saa käyttää? Kuka takaa, ettei se joudu vääriin käsiin? Entä tilanteet, joissa konenäkö tunnistaa väärin? Tai tekee toimenpidevirheen ja vaarantaa ihmisen fyysisen turvallisuuden?


Haasteena eettisyys ja pelisäännöt
 

Teollisuudessa konenäkö on helppoa. Toimintaan ei juuri liity eettisiä kysymyksiä. Toki konetyö syrjäyttää ihmistyötä, mutta vain rutiineissa ja kohteissa, jotka olisivat mahdottomia manuaalisesti, kuten piikiekkojen 100% laaduntarkkailussa mikrometritasolla.

Toisin on kuluttajatuotteissa ja konenäköön perustuvissa palveluissa. Kun kone näkee ihmisiä ja heidän tietojaan sekä tekee sen perusteella päätöksiä ja tallettaa tietoa, on aina huomioitava henkilötietojen ja yksityisyydensuoja. Mitä tietoa konenäkö saa kenestäkin analysoida? Mihin tietoa saa käyttää? Kuka takaa, ettei se joudu vääriin käsiin?

Entä tilanteet, joissa konenäkö tunnistaa väärin? Tai tekee toimenpidevirheen ja vaarantaa ihmisen fyysisen turvallisuuden?

Itseohjautuvat autot ovat yksi ilmeinen esimerkki. Konenäkö reagoi ihmistä nopeammin vaaratilanteisiin ja näkee yhtä aikaa kaikkiin kulmiin – tehtävä, joka on mahdoton ihmiselle. Konenäkö siis tuo turvaa. Silti kone voi tehdä kohtalokkaankin virheen. Eikä auta, että ihmiset itse tekevät samoja virheitä, sillä konetta on helppo syyttää.

Haaste syntyy siitä, että asiat ovat teknisesti nyt mahdollisia, mutta niiden eettisestä toteuttamisesta ei ole vielä yhteisiä pelisääntöjä, lainsäädäntöjä, ja ennakkotapauksia. Ennen kaikkea, kuluttajat eivät ole vielä tottuneet konenäköön.

Konenäöstä tulee arkipäivää meille kaikille. Mieti, mitä se tuo sinun organisaatiollesi ja toimialallesi. Pohdi myös, millaisilla pelisäännöillä konenäköä käytät.