Datavetoisen liiketoiminnan ja analytiikan nykytila Suomessa

/ Tommi Vilkamo

ddb erkki heikkinen

Teimme erittäin mielenkiintoisen kyselytutkimuksen TiVin Data Driven Business –tapahtuman korkean profiilin osallistujien kesken, ja saimme 80 vastausta lähes täydellä vastausprosentilla.

Ensimmäiseksi halusimme ymmärtää päätöksenteon kulttuuria maassamme:

tivi1.jpeg

Tulokset olivat rohkaisevia ja linjassa kansainvälisten kyselytutkimusten kanssa. Tuloksia tulkitessa on toki hyvä ottaa huomioon Data Driven Business –tapahtuman valveutunut osallistujajoukko ja toisaalta myös leikkimielinen kysymyksenasettelumme, joka saattoi vaikuttaa tuloksiin.

Eri toimialoja vertailtaessa palvelualan ja IT-sektorin edustajat kokivat olevansa eniten datavetoisia. Vain harva osallistujista myönsi oman yrityksensä edustavan vanhanaikaista HIPPO-mielipidekulttuuria, mutta käsite herätti silti monia maukkaita anekdootteja, kuten jo legendaksi muodostuneen tarinan erään entisen Nokian johtokuntalaisen tölväisystä: ”Ei, se ei ole fakta, vaan se on mielipiteeni - mutta se on niin vahva mielipide, että sinä voit pitää sitä faktana”.

Uskomme joka tapauksessa, että datavetoinen päätöksentekokulttuuri on saanut vahvan jalansijan Suomessa, mikä luo hyvän pohjan maamme tulevaisuudelle näinä vaihtoehtoisten faktojen aikoina.

Seuraavaksi halusimme selvittää mitä analytiikan tasoja suomalaisissa yrityksissä hyödynnetään:

analytiikan_tasot.JPG

Tulokset vastasivat odotuksiamme:

tivi2.jpeg

Siinä missä Business Intelligence ja selittävä analytiikka alkavat olla jo valtavirtaa ja perusvaatimus pärjäämiseen, koneoppimiseen perustuva ennakoiva ja ohjaava analytiikka ovat vielä useimmille meistä uudempia tuttavuuksia – ja samalla oiva keino saavuttaa kilpailuetua.

Kolmanneksi, päätimme kysyä, kuka on edistyksen ohjaksissa:

tivi3.jpeg

Tietohallinto ja talousjohto ovat osallistujayrityksissä yleisimpiä yksittäisiä vetovastuullisia analytiikan ja koneälyn hyödyntämisessä, mutta pääsääntöisesti vetovastuu on hajaantunut monelle. Uskomme että tämän kaltainen laaja vastuunkanto voi olla myös eduksi, koska parhaat tulokset saavuttavat ne jotka pystyvät hyödyntämään analytiikkaa ja koneälyä tehokkaasti organisaation joka funktiossa ja joka tasolla.

Lopuksi halusimme selvittää yleisimmät haasteet ja miten niistä pääsee yli:

tivi4.jpeg

Tulokset olivat hyvin linjassa Gartnerin ja Forresterin kansainvälisten kyselytutkimuksien kanssa, mutta samalla ne olivat myös astetta monisyisempiä. Osaaminen ja IT-infrastruktuurin haasteet ovat osallistujayritysten yleisimpiä kompastuskiviä, mutta yhtä lailla myös käytössä olevan datan, vision ja strategian, käyttökohteiden tunnistamisen, ja kustannusten kanssa on usein haasteita.

Kyselyyn vastaamisen jälkeen tapahtuman osallistujayritykset kävivät pienryhmissä workshop-muotoiset keskustelut, tavoitteenaan muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten näistä haasteista voi päästä parhaiten yli. Keskustelut olivat hedelmällisiä, ja niiden johtopäätöksinä nousi esiin muutama teema ylitse muiden:

  • Liiketoiminnalle tärkeiden kysymyksien esittäminen
  • Kokeilukulttuuri ja uskallus epäonnistua
  • Visionääri vetäjäksi ja laajan osaamisen tiimi
  • Käytännön mahdollisuuksien ja menestystarinoiden jakaminen
  • Selkeä digistrategia ja johdon tuki
  • Datan laittaminen kuntoon

Oman kokemuksemme perusteella nämä työpajojen johtopäätökset olivat täysin kohdallaan. Matka edelläkävijäksi on usein rosoinen ja kiemurainen, mutta samalla niin palkitseva. Perille pääsee, kun pitää liiketoiminnan kysymykset kirkkaana mielessä, ja muistaa että iloisella pioneerihengellä pääsee pitkälle.

Mikäli haluat lisätietoja kyselystä – tai vaihtaa ajatuksia siitä, miten voisit itse hyötyä analytiikan ja koneälyn soveltamisessa omassa liiketoiminnassasi – älä epäröi yhteyttä allekirjoittaneeseen.